Koppelin Johannes

Johannes Johanneksenpoika vihittiin Multialla kolme kuukautta sen jälkeen, kun hänen vanhempansa Juha Erkinpoika ja Esteri Vilpuntytär olivat tehneet hänen hyväkseen lahjakirjan Koppelista. Morsian oli Amalia Kallentytär Sinervämäen kylän Mäkelän talosta nykyisen Multian keskustan eteläpuolelta.

Johannes osti valtion omistuksessa olleet kaksi kolmannesta tilasta perintömaaksi 28.3.1874. Veljelleen Matille hän antoi perintöosana talosta Hieta-ahon torpan. Matti meni naimisiin Hieta-ahon torpan tyttären Maija Liisa Tanelintyttären kanssa.

Johanneksen ja Amalian esikoinen Justus kuoli pienenä ja kaksoset Abdon ja Anton menehtyivät Esterin antaman hätäkasteen jälkeen. Kolmas lapsi sai kasteessa nimen Amanda Ehevia, mutta myöhemmin hänestä käytetään vain ensimmäistä nimeä. Amandan jälkeen Koppelissa syntyi kaksi poikaa: Juho Emil ja Nestori.

Johannes Johanneksenpoika menehtyi syöpään 58-vuotiaana. Jyväskylässä ilmestynyt sanomalehti Suomalainen julkaisi muistokirjoituksen kolmantena päivänä hänen kuolemastaan 1.9.1899:

Viime tiistaina vaipui Jyväskylän pitäjän Nyrölässä kuolon uneen talonisäntä Juho Koppeli. Vainaja oli tunnettu vaatimattomaksi ja rehelliseksi kansalaiseksi, ollen aina valmis auttamaan kaikessa, missä vaan suinkin hänen apunsa soveltui. Yhteiskunnallisissa asioissa oli vainaja pitemmän aikaa toimimassa, nauttien paikkakuntalaistensa kunnioitusta nöyrällä ja rehellisellä palveluksellaan kaikkia kohtaan. Vainaja oli kylän lainakirjaston, kansakoulun ym. valistusta tarkoittavien toimien innokas edistäjä ja avustaja. Kauvan aikaa tulee tuores muisto säilymään paikkakunnalla uutteran ja rehellisen isänmaan ystävän manoille menemisestä. Keveät mullat uutteran työntekijän tomulle.

Johanneksen ja Amalian lapset

Emilistä tuli Koppelin seuraava isäntä, ja veli Nestori asui Koppelissa naimattomana setämiehenä.  Amanda asui puolisonsa Anshelm Laitisen kanssa Ylä-Kintauden Sammalmäessä.

Emil Koppeli kävi Jyväskylässä mallikoulun ensimmäisen luokan lukuvuonna 1883 – 84. Hän saattoi olla kortteerissa Miina-tädin luona, joka oli silloin mallikoululla siivoojana. Emil sai hyvän tutkintotodistuksen, mutta ei lähtenyt toiselle luokalle. Matka kotoa Jyväskylään oli pitkä ja koti-ikävä vaivasi. Poissaoloja kertyi lukuvuoden aikana 82 tuntia. Koulun käyminen oli harvinaista tuohon aikaan, eikä Nyrölästä tiedetä muita kaupungin kouluja käyneitä.

Emil Koppeli jatkoi isänsä jalanjäljissä kylän yhteisten asioiden hoitajana. Hän oli esimerkiksi perustamassa Nyrölän lainakirjastoa Purun talossa 5.8.1894 ja paikalla Nyrölän kansakoulun johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa Huovilassa 5.2.1896. Nyrölän kansakoulu valmistui Koppelin naapuriin vuonna 1895.

Emilin tyttäret ja Amalian pojantyttäret Siiri ja Siviä kävelivät mummonsa jalanjäjissä Multian kirkkoon jonain 1910-luvun puolivälin kesänä. Tytöt taivalsivat paljain jaloin kinttupolkua Hepoperälle, ylittivät suot kapulasiltoja pitkin ja yöpyivät Heikkilänperän Heikkilässä. Sieltä päästiin polkuja pitkin kirkonkylään, missä kengät otettiin paketista kirkossa käynnin ajaksi. Kun patikkareissu oli tehty ja päästiin kotiin Koppeliin, kävelymatkaa oli kertynyt yli sata kilometriä.

Nykyisin Nyrölän kylä kuuluu Jyväskylän kaupunkiin. Kaupungin teettämässä Kuikan ja Nyrölän kylien maisemaselvityksessä Koppelista todetaan seuraavaa:

Talo ja sitä ympäröivät viljelykset muodostavat nykyisin maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden, jossa arvokasta ovat vanha rakennuskanta ja rakennusten sijoittuminen Keski-Suomen järviseudulle tyypillisellä tavalla moreenimäen harjanteelle avoimien viljelymaiden keskelle.


Lähteet:

Huovila Aaro, Nyrölän historiatoimikunta, 1988: Kylä Keski-Suomen katolla Nyrölä. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.


 

Siirry edelliselle / seuraavalle sivulle:

Eläkesopimus vuodelta 1863 ← Koppelin Johannes → Hieta-ahon Matti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *