Aatami Heikinpojan uudistila

Aatami Heikinpoika sai kuudesosan Nyrölän talosta vanhemmiltaan vuonna 1772. Uudistilan paikaksi määrättiin lahjakirjassa Aitonsuo, mikä tarkoittanee Soukkajärven pohjoispuolista Aittosuota. Talo rakennettiin kantatalon kaakkoispuolelle lähelle Koppelsuota.

Aatami Heikinpoika vuokrasi puolet tilasta serkulleen Aatami Vilpunpojalle. Pian tila jakautui kahteen osaan, joiden nimet olivat sittemmin Koppeli ja Jatkola.

Koppeli, Jatkola ja Mäkiaho Nyrölän koulun naapureina vuoden 1963 peruskartassa.

Aatami Heikinpoika ja Vappu Pertuntytär ovat omana ruokakuntanaan vuodesta 1782 alkavassa Jyväskylän rippikirjassa. Talosta käytettiin Jyväskylän seurakunnan historiakirjoissa vuodesta 1788 alkaen nimeä Koppeli tai toisinaan Kappeli. Uudistilalla sai tavallisesti asua 10 vuotta, ennen kuin sitä alettiin verottaa. Aatami Heikinpojan talosta maksettiin veroa vuodesta 1791 alkaen. Koppelin nimellä talo merkittiin rippikirjaan vasta vuonna 1816.

Toisin kuin isä varmasti toivoi, pojasta ei tullut talon seuraavaa isäntää. Matti Aataminpoika pestautui armeijaan ja hänestä tuli ruotusotilas Matti Kant. Matti tosin yritti saada isän vuokraamaa aluetta itselleen ja osittain onnistuikin siinä, mutta ei sittenkään ryhtynyt isännäksi.

Aatami Heikinpojan lapset
Aatami Heikinpojan ja Vappu Pertuntyttären lasten vihkimisajat on merkitty sukutauluun soikion sisään.

Kun Aatami Heikinpojan ja Vappu Pertuntyttären ainoasta aikuiseksi kasvaneesta pojasta ei ollut talon isännäksi, he yrittivät järjestää eläkepäivnsä vävyn varaan. He lahjoittivat talon puolikkaan Matti Heikinpojalle, joka oli silloin kihloissa ja pian naimisissa Marian kanssa. Lahjakirjan mukaan Matin piti maksaa vanhusten eläkkeen lisäksi talon velat Aatami Vilpunpojalle ja osuus talosta Marian siskolle.

Liisun viimeiset hetket. Kuva kertomuksessa Myttisen emäntä.

Suomen sodan aikana ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin niin, että Jyväskylässäkin haudattiin kymmeniä vainajia päivittäin. Jyväskylän seurakunnan haudattujen luettelon mukaan Aatami Heikinpoika kuoli joulukuussa 1808 ja Vappu Pertuntytär helmikuussa 1809. Haudattujen luetteloa kirjoittanut pappi erehtyi päivästä tai sitten Mäkiahon emännän Eeva Tuomaantyttären perukirjaa kirjoittanut kirjuri erehtyi, sillä hän merkitsi Aatami Heikinpoika Nyrösen olleen läsnä perunkirjoituksessa maaliskuussa 1809.

Myös vävy Matti Heikinpoika kuoli Suomen sodan aikana. Maria Aatamintytär jäi yksin, sillä heidän kolme lastaan kuolivat toinen toisensa perään. Neljäs aikuinen, joka kuoli talossa Suomen sodan aikaan, oli Leena Aatamintyttären puoliso Matti Yrjönpoika. Perukirjan mukaan Matti Yrjönpoika oli yhtiömies appensa talossa eikä omistanut mitään. Perukirjassa taloa kutsutaan Jatkolaksi.

Leskeksi jäätyään Maria asui rippikirjan mukaan itsellisenä Koppelissa. Hän sai monta lasta, ja näiden kastemerkintöjen perusteella hän tosiasiassa asui muualla:

  • Maria Helena, syntyi Vertaalan Mustamäessä, isä jääkäri Aatami Juhanpoika
  • Leena, syntyi Mustamäessä, isä Antti Karjalainen
  • Eeva Loviisa, syntyi Vesangan Ristolassa, ainoa suureksi kasvanut tytär, asui äitinsä kuoleman jälkeen Oikarissa, ja
  • Heta, syntyi Vertaalassa, isä entinen armeijan varamies ja leski Matti Holm, jonka luona  Maria Aatamintytär asui viimeiset vuotensa.
Mustamäki 14.9.2016.

Leena Aatamintytär asui sisarensa tavoin Mustamäessä poikansa Juhan kanssa. Tytär Liisa syntyi Juusolan puustellissa Oravasaaressa, ja tytön isäksi merkittiin renki Matti Vilpunpoika. Sitten Leenan jäljet katoavat. Suomen sukututkimusseuran Hiski-haun kautta Leenalle löytyi vielä kaksi lasta, Matti ja Otto Ville, ja aviomies Salomon Matinpoika. Perheen tunnistaa oikeaksi Leenan aiemmista lapsista, Juhasta ja Liisasta, Jyväskylän seurakunnan lastenkirjassa.

Salomon Matinpoika tuli Jyväskylään Korpilahdelta pian Suomen sodan jälkeen, kun hänen poikansa Abraham Salomoninpoika oli Kuikan Pirttimäessä lampuotina. Leena asui Salomonin kanssa Jokelan torpassa Tikkakosken keskustan tienoilla ja muutti tämän kuoleman jälkeen Laukaaseen. Sieltä löytyy Otto Ville, taas Hiskin ansiosta, Vanhalan torpparina Petruman kylän Finnin talossa vuodesta 1856 alkaen ja samasta talosta hänen velipuolensa Juha Matinpoika Moisio perheineen.


Siirry edelliselle / seuraavalle sivulle:

Aatami Vilpunpoika ← Aatami Heikinpojan uudistila → Ruotusotilas Matti Kant

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *