Tuomio tuhopoltosta

Vilppu Nuutinpoika ei tunnustanut olevansa syypää tulipaloon, joka tuhosi Risto Tuomaanpojan viljan Pohjoisjärven kaskessa Mikkelinpäivän vastaisena yönä vuonna 1791. Silti käräjäoikeus katsoi saaneensa enemmän kuin puolet todistusta Vilppu Nuutinpojan syyllisyydestä, ja hänet tuomittiin syylliseksi. Rikosnimike oli murhapoltto, joten päätös alistetiin Vaasan hovioikeudelle.

Hovioikeudelle ilmoitettiin, että Vilppu Nuutinpoika oli 60-vuotias ja omasi melko hyvät ruumiinvoimat. Päätöspöytäkirjaan kirjattiin Jyväskylän kirkkoherran Johan Borgstedtin 7.5.1792 antama mainetodistus:

Vilppu Nuutinpoika on syntynyt vuonna 1732. Hänellä on heikot tiedot kristinopista, mikä johtuu puuttellisesta kasvatuksesta ja siitä, että mies käy harvoin jumalanpalveluksessa ja kinkereillä. Tänä vuonna hän on nauttinut ehtoollista ja osallistunut katekismuksen kuulusteluun. Miehen käytös on moitittavaa, sillä hän ei ole raitis, mutta hänelle ominaista on rehellisyys ja suorapuheisuus.

Käräjäoikeus lähetti Vilppu Nuutinpojan Korsholman kruununvankilaan odottamaan hovioikeuden tuomiota. Matkalla Korsholmaan Vilppu pääsi vapaaksi ja riisti hengen itseltään. Tapahtumapaikasta tai miehen hautapaikasta ei ole tietoa.

Risto saa paloapua

Risto Tuomaanpoika haki toista kertaa paloavustusta syyskäräjillä 1793.  Arvio vahingoista oli nyt puolet siitä mitä ensimmäisellä kerralla. Riston mielestä Vilppu oli teollaan todistanut syyllisyytensä. Enemmistö paikalla olleista oli samaa mieltä. Paloavusta oltiin kahta mieltä, mutta lopulta se päätettiin maksaa.

Käräjäpöytäkirjassa todettiin, että Vilppu Nuutinpoika oli rutiköyhä eikä häneltä jäänyt mitään omaisuutta, josta edes osa palovahingoista olisi voitu korvata.


Siirry edelliselle / seuraavalle sivulle:

Kuulustelu käräjillä  Tuomio tuhopoltosta → Aatami Vilpunpoika