Kiistat kaskimaista

Kaskiviljelyllä saatiin suurempia satoja kuin peltoviljelyllä, mutta siihen tarvittiin suuria metsäalueita ja paljon työvoimaa. Metsät olivat kylien yhteisiä alueita ja hyvistä kaskimaista riideltiin usein käräjätuvassa, ehkä vielä useammin sen ulkopuolella. Riidan toinen osapuoli piti varkautena sitä, että toinen vei oman käden oikeudella sadon, jonka katsoi kuuluvan itselleen.

Käräjillä nähtiin usein myös paloavustuksen hakijoita. Tuli pääsi irti kaskimaalla, vaikka sitä kuinka vahdittiin. Silloin tällöin epäiltiin vihamiehen polttaneen viljaa tahallaan.

Syyskäräjillä 1777 Juha Laurinpoika Oikari väitti Juha ja Heikki Nyrösen polttaneen hänen neljä ruisaumaansa Lamminmäen kaskessa. Ruisaumat poltettiin rukouspäivänä, kun Oikarin isännät olivat kirkkomatkalla. Juha Heikinpojan lisäksi kaksi muuta Nyrölän isäntää oli poissa jumalanpalveluksesta sinä päivänä, joten kruununvouti kuulusteli heidän tekemisiään.

Juha Heikinpoika oli kotona poikansa kanssa, kun kirkkoon lähtivät hänen vaimonsa Vappu Pertuntytär, vanhempansa ja kaksi tytärtä. Hepomäessä Heikki Heikinpoika hoiti 8-vuotiasta, 2-vuotiasta ja 1-vuotiasta lastaan, kun vaimo Eeva Juhantytär lähti kirkkoon. Itsellinen Vilppu Nuutinpoika oli kotona 7-vuotiaan  ja 5-vuotiaan lapsensa kanssa, kun vanhin poika Aatami lähti kirkkoon ja vaimo Kaisa Erkintytär piti huolta omasta ja Heikki Nyrösen karjasta.

Viisi todistajaa oli kuullut kylällä puhuttavan, että tulipalon oli sytyttänyt Juha Heikinpoika. Erkki Luukkaanpoika Duvan mukaan Juha Heikinpoika oli sanonut: Oikari on haastanut minut yhdestä parmista, mutta se maksaa hänelle yhdeksän.

Matti Matinpoika Duvan kuullen Juha oli sanonut: Kyllä minua epäillään murhapoltosta, mutta jos pitää panna sormi kirjan päälle, nähdään pian, että minä en polttanut risuaumoja, vaan joku muu.

Juha Heikinpoika kiisti syyllisyytensä, eikä todisteita ollut. Oikeus päätti olla tuomitsematta huhujen perusteella, ja vapautti miehen, mutta langetti riksin sakot kiroilusta.

Samoihin aikoihin Juha Heikinpoika haastoi käräjille Erkki Luukkaanpojan, koska tämä oli väittänyt, että Juha oli ajanut häntä takaa puukon kanssa. Tapaukselle ei ollut todistajia, ja Juha sai sakot oikeusistuimen väärinkäyttämisestä.

Riidat kaskimaista jatkuivat, vaikka kaskialueiden omistukset vahvstettiin käräjillä katselmusten jälkeen. Risto Nyrönen vaati korvausta Oikarin talollisilta, koska Yrjö Nuutinpoika ja Juha Laurinpoika olivat hakanneet ja polttaneet hänelle määrätyn kasken Autiomäessä. Lautamies arvioi sadon olleen kolme ja puoli tynnyriä rukiita, ja osapuolet sopivat jakavansa sen puoliksi. Risto riiteli Oikarin miesten kanssa myös Lammasmäen kaskesta, jonka lautamiehet kehottivat jakamaan puoliksi, ja Jokihaaran kaskesta, joka määrättiin Matti Oikarille.

Oman kylän talollisten kanssa Risto Nyrönen riiteli Kinnaslehdon ja Lammasahon kaskista, jotka jaettiin uudestaan toisessa katselmuksessa. Mäkiahon kaskimaista Risto piti kuin omanaan myös Heikki-veljelle määrätyt alueet; hehän asuivat samassa talossa.


Siirry edelliselle / seuraavalle sivulle:

Vilppu Nuutinpoika → Kiistat kaskimaista → Uudistilat ja torpat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *