Vappu Nuutintytär

Leimavero Vappu Nuutintyttären ja Nyrölän nuoren isännän Heikki Erkinpojan avioliittokuulutuksesta maksettiin Laukaan seurakunnan tilikirjan mukaan 25. päivänä marraskuuta 1733. Morsian oli ehkä 20-vuotias ja sulhanen kymmenen vuotta vanhempi. Sulhasen vanhemmat olivat Erkki Nyrönen ja Vappu Pekantytär.

Kaskikoukku.

Vappu sai myötäjäisinä kaksi lehmää, lampaan, kaksi karitsaa ja kaskikoukun.

Vapulla ja Heikillä oli viisi lasta: Juha, Heikki, Aatami, Erkki ja Maria. Talossa oli jonkin aikaa kolme samannimistä emäntää, sillä molemmat saman katon alla asuvat Vappu Nuutintyttären miniät olivat anopin kaimoja.

Heikki ja Vappu ostivat puolet Nyrölän talosta perintötilaksi vuonna 1761. He teettivät 15.11.1772 kirjurilla lahjakirjan ja päättivät lastensa tulevaisuudesta. Talo jaettiin kolmelle pojalle, joiden piti maksaa Erkin ja Marian perintöosa talosta.

  • Vanhin poika Juha Heikinpoika jäi isännäksi kotitaloon. Hänen piti huolehtia vanhemmistaan heidän vanhuuden päivinään ja heidän säällisestä hautaamisestaan.
  • Heikki Heikinpoika sai omakseen rakentamansa Hepomäen torpan ja luvan raivata Hepomäessä viljelyksiä niin paljon kuin pystyy.
  • Aatami Heikinpojalle, joka niin ahkerasti oli pyytänyt osaansa, annettiin lupa rakentaa uudistila.
Varkaita Juha Heikinpojan aitassa

Nyrölän talossa asui isäntäperheen lisäksi muita sukulaisia, palvelusväkeä ja itsellisiä, joita Keski-Suomessa kutsuttiin kesteiksi. Kestit eivät olleet vakituisesti saman talon töissä, kuten piiat ja rengit, vaan tekivät töitä eri taloihin. He asuivat joskus omissa mökeissään, mutta usein tupien nurkissa, aitoissa ja saunoissa.

Yrjö Blomstedtin piirros, Rakentaja 1.12.1903.

Juha Heikinpojan talossa oli saunakestinä keväällä 1791 aviopari Tuomas Yrjönpoika ja Vappu Kallentytär. Kun talon tytär helluntaina kylpyreissulla unohti aitan avaimen saunaan, Tuomas kävi aitassa varkaissa. Hän palautti avaimen samaan paikkaan, mistä oli sen ottanut, jotta varkautta ei heti huomattaisi.

Tuomas otti aitasta neljä kyynärää palttinaa ja 40 kyynärää toimikasta eli yhteensä 26 metriä kangasta, jonka arvo oli viisi riksiä. Tuomas ompelutti vaimollaan kaksi palttinapaitaa ja maksoi niillä velkansa Haapavatian sepälle Juha Kautolle.

Varkaus painoi Vappu Kallentyttären omaatuntoa, ja seuraavana talvena hän palautti sen, mitä oli jäljellä: puolet kankaista. Juha Heikinpoika ei tyytynyt tähän. Hän vaati käräjillä korvausta menettämistään kankaista ja Tuomakselle ja Vapulle rangaistusta varkaudesta.

Hepomäki
Hepomäki 14.9.2016.

Heikki Heikinpoika teki ensimmäisen vuokrasopimuksen Hepomäen torpasta 27.10.1758. Torppa muutettiin kruunun uudistilaksi Laukaan käräjien päätöksellä 1.10.1785.

Hepomäki sijaitsee viisi kilometriä Nyrölän kantataloista luoteeseen nykyisessä Ylä-Kintauden kylässä, tässä Kansalaisen karttapaikalla.

Hepomäen Heikillä oli vaimo Eeva Juhantytär ja kaksi poikaa: Erkki Heikinpojasta tuli Hepomäen seuraava isäntä ja Mikko Heikinpoika rakensi Murtomäen torpan.

Syksyllä 1779 Hepomäen Heikki haki käräjillä paloapua pitäjäläisiltä. Tuli oli polttanut Hepomäen ladon ja suuren osan viljasadosta syyskuisena yönä. Katselmuksessa arvioitiin vahingon suuruudeksi 6 riksiä ja 16 killinkiä. Heikki vannoi sormi Raamatulla käräjäkansan edessä, ettei hänen talonväkensä ollut vahingossa tai tahallaan aiheuttanut onnettomuutta, ja sai hakemansa avustuksen.

Anna-piian avioton lapsi

Hepomäen Heikin naapurina oli toinen samanniminen torppa, joka kuului myöhemmin Petäjäveden ja sitten Kuukkajärven kappeliin. Kesällä 1795 siellä oli piikana Anna Erkintytär, joka sai pojan seuraavana kesänä ja joutui sen vuoksi käräjille. Siellä Anna kertoi, että Hepomäen Mikko oli syksyllä luvannut naida hänet ja pyytänyt luvankin Annan isältä Erkki Tuomaanpojalta, mutta vienyt sitten maaliskuussa Marian päivänä vihille Anna Matintyttären, Mäkelän talon tyttären Muuramesta.

Annan isä oli heti kuulutuksen kuultuaan ilmoittanut Jyväskylän kirkkoherra Johan Bergstedtille, että vihkimiselle oli este, ja puhunut myös Korpilahden kirkossa Jämsän kirkkoherra Heurlinille. Mutta isä ei voinut todistaa, että Mikko oli luvannut naida Annan.
Käräjillä Mikko aluksi kielsi antaneensa naimalupausta tai maanneensa Annan kanssa.

Hepomäen isäntä Kalle Erkinpoika todisti, että Mikko ja Anna elivät kuin mies ja vaimo ja puhuttiin heidän aikovan naimisiin. Kerran he makasivat tallissa koko yön yhdessä ja toisen kerran kodassa, kun Kalle ja Mikko olivat sadonkorjuussa yhteisellä kaskella.

Talollinen Aatami Heikinpoika Nyrölästä oli ollut Mikon puhemiehenä. Mikko oli kysynyt Erkki Tuomaanpojalta, mitä mieltä tämä oli siitä, että hän aikoi naida Annan ja viedä hänet uuteen taloonsa Murtomäkeen. Isä oli sanonut olevansa samaa mieltä kuin tytär.

Mikko Kytölä oli tuona kesänä päivätyössä Hepomäen Kallella. Kerran päivällisen jälkeen hän meni talliin makuulle toiseen ja Anna toiseen sänkyyn ja Hepomäen Mikko tuli kohta Annan viereen ja sanoi aikovansa naida Annan.

Todistajien kuulemisen jälkeen Mikko myönsi, että oli aikonut naida Annan. Hänen mielensä oli muuttunut, kun Hepomäen Erkki oli kertonut, että Annalla oli suhde Petäjäveden Kirrin rengin Tuomas Tuomaanpojan kanssa.

No anna tulla.

Seuraavilla käräjillä Mikko, jota nyt kutsuttiin Murtomäen Mikoksi, perui syytöksensä Tuomasta kohtaan, myönsi maanneensa Annan kanssa ja tunnusti heinäkuussa syntyneen lapsen. Mikko lupasi lapsen elatukseen 10 riksiä heti ja toiset 10 vuoden kuluessa. Se vastasi monen vuoden piian palkkaa, ja Anna oli siihen tyytyväinen.

Anna syytti yhä Mikkoa avioliittolupauksen pettämisestä, mutta käräjäoikeus katsoi, ettei sitä voitu todistaa. Mikko ja Anna selvisivät salavuoteudesta sakoilla, koska molemmat olivat naimattomia.

Betlehemin seimi. Albert Edelfeldtin maalaama alttaritaulu.

Anna asui Mikko-pojan kanssa vanhempiensa luona Rummakkomäessä. Mikko Mikonpoika oli kaksitoistavuotias, kun Erkki Tuomaanpoika kuoli keuhkotautiin, ja vuosi tämän jälkeen Anna sai tyttären. Anna asui itsellisenä äitinsä ja lastensa kanssa Rummakkomäen naapurissa Syväojassa ja muissa Kuikan kylän taloissa. Leena Annantytär oli halvaantunut ja eli köyhäinavun varassa, kunnes kuoli 18-vuotiaana. Anna Erkintytär kuoli 71-vuotiaana ruotuvaivaisena rintapistoksiin Kaposenmäen torpassa.

Mikko Mikonpoika oli Jyväskylän seurakunnan lastenkirjan mukaan laiska oppimaan, mutta pääsi rippikoulusta 16-vuotiaana. Pojan myöhemmistä vaiheista ei ole varmaa tietoa. Mikko saattaisi olla sama mies kuin Petäjäveden pitäjänräätäli, Reinassa asunut ja Kumpujärven Heinämäessä 44-vuotiaana ilman perillisiä kuollut Mikko Zetterman. Jos isä auttoi poikaa eteenpäin elämässä, suutarin työn hänelle oli ehkä opettanut Hepomäessä aika ajoin asunut pitäjänräätäli Alexander Lille.


Siirry edelliselle / seuraavalle sivulle:

Matti Nuutinpoika ← Vappu Nuutintytär → Kirsti Nuutintytär